Ennen tämäkin osuus löytyi luontoblogistani mutta totesin, että ylimalkainen valokuvausintoni aiheuttaa suoranaista runsauden pulaa sinne, joten päätin aloittaa puutarhaharrastukselleni uuden blogin. Nyt näitä blogeja onkin jo kolme. Koirieni blogi, luontoblogi ja tämä puutarhablogi. Minulla kun kamera on yksi tärkeimmistä tarvikkeista liikun sitten missä vaan.

Vaikka puutarhaamme rakastankin olen huono tietämään kasvien ja kukkien nimiä, enkä suomenkielistä puutarhakirjaakaan omista, joten suonette anteeksi jos nimiä ei aina löydy kuvien lisäksi. Auttaa saa toki mielellään ja nimiä kukille ehdotella. Siitä olisin vain mielissäni.

Puutarhaamme kesämökillä mahtuu toki myös paljon luonnonkukkia. Muuten se olisikin mahdoton tehtävä kun ympäröivä öuonto väkisinkin haluaa asuttaa jokaista pientä mullantuoksuista länttiäkin. Olemme siis päättäneet, että luonto on tervetullut määrätyissä rajoissa. Pahimpia rikkaruohoja toki kitkemme sydämen kyllyydestä alkukesän aikaan.

Kukkien ja pensaiden lisäksi puutarhaamme asuttaa paljon muutakin elämää ja nekin ovat kuvansa ansainneet. Rannalla uiskentelevat joutsenet ja muut vesilinnut ja kukissa on jos minkälaisia hyönteisiä. Lammessamme asuu vesiliskoja ja muitakin vesieläimiä ja joskus sinne menee tarhakäärmekin. Sisiliskot lämmittelevät kallioilla ja sammakot hyppelevät aluskasvillisuudessa. Rantavedessä liukuu hidakseen kotiloita ja pikkukalat loiskivat iloisesti kaislikossa. Käpytikat ja palokärjet käyvät kyläilemässä kuten kurretkin jotka pesivät keväällä talomme villiviinissä ja pieniäkin lintuja pesii puissa olevissa pöntöissä. Syksyisin yllä lentelee edestakaisin kovaääniset hanhet. Ehkä joskus vielä näistä nopeista siivekkäistäkin kuvia saan otettua mutta tähän asti ovat kaikki olleet liian sumeita julkaistavaksi joutsenia lukuunottamatta. Niistä onkin kuvia ollut luontoblogissani useitakin.

Aloittakaamme sitten puutarhamme kasveihin tutustuminen kuvien johdatuksella. Toivottavasti tekin nautitte näkemästänne yhtä paljon kuin itse kuvaaja.

Ruusunnuppu

Tunturirikko jo kukkineena

Kyläkurjenpolvi sateen jälkeen

Tuoksuvatukan kukka

Ukonkellot ovat juuri alkamassa kukintonsa

Edessä on palava rakkaus tulipunaisena ja taaempana keltaisena palona tarha-alpit sekä muutama lilanvärinen jalopähkämö oikealla reunalla

Palava rakkaus lähikuvassa

Tarha-alpeja ja jalopähkämöitä vielä lähikuvassa.

Puutarhamme etupiha koostuu paitsi isohkosta ruohomatosta useammasta pienestä polusta, jotka johtavat erilaisiin pienempiin "puutarhahuoneisiin" eli alueisiin. Tämä polku johtaa menneitten karvaiset ystäviemme hautausmaalle, jotka ovat kivien peitossa ja jonne laitamme joka vuosi pienet kesäkukkaruukut. Tänä vuonna ruukuissa ja alueen ison rajakiven päällä korissa on punaisia ahkeraliisoja, jotka viihtyvät puolivarjossa isojen vaahteroiden alla. Tarha-alpien takana on verikurjenpolvia ja niiden vieressä vielä kukkimistaan odottavia syysleimuja. Edessä on vaaleanpunaisten lupiinien lehtiä. Nehän kukkivatkin ja varhain kesäkuussa.

Tämä kuva on toukokuun lopulla otettu (siksi siinä kukkivatkin tulppaanit) mutta laitan sen tähän jotta saisitte havainnon seuraavasta kohdasta, jonne nyt siirrymme. Seuraava kuvakohteemme kun sijaitsee tuossa oikealla puolella pensaan alla olevassa nurmipolun vieressä.

Pensaan alla kukkivat nyt sormustinkukat ja muutamat liljat. Kutsun niitä paremman nimen puutteessa Ruutin liljoiksi, sillä ovat olleet minulle annettuja ihanan naapurini Ruutin tuomia ruukussa kasvatettuja liljoja, joiden sipulit olen syksyllä istuttanut maahan. Tässä kukkii komeasti iso vaaleanpunainen lilja.

Nämä auringon keltaiset liljat ovat jo toista kesää maassa ja ovatkin lisääntyneet mukavasti. Tässä tosin lähikuvassa vain yksi niistä.

Tässä vielä ylhäältä päin kuva suurikukkaisista hempeän pinkeistä liljoista, jotka ovat nyt jo tosin kukintonsa kukkineet tältä vuodelta. Olivat huumaavaan tuoksuisia iltaisin.

Kaksivuotiset sormustinkukat ovatkin olleet tänä vuonna ilahduttavan runsaslukuisia ja niitä löytyy erisävyisinäkin. Yksi pieni vitivalkoinenkin aloittaa kohta kukintonsa.

Komeita ovat lähikuvassa

Liljoja meillä on kyllä monenlaisia. Tässä kaksi erilaista ovat alkaneet kasvamaan keskellä kurjenmiekkoja. Muuten tässä kohtaa tulppaanipenkin edessä onkin tiikerilijoja, jotka kukkivat hieman myöhemmin.

Tässä tuo oranssi lilja lähikuvassa ja näyttää pieni sokerimuurahainen nauttivan sen antimista.

Tässä sateesta virkistynyt varjolilja pääsisäänkäynnin vieressä villiviinien suojassa.

Tässä samanlainen sinitaivaan alla takapihallamme ison vanhan katajan kaverina.

Takapihallamme alkavat myös juuri päiväliljat kukkimaan. Tässä ensimmäinen niistä.

Seuraavaksi siirrymme hieman taloa kohti ison männyn juurelle, jossa kukkivat kuivassa ja auringossa viihtyvät maanpeittokasvit, sedum eli maksaruohot, joita kimalaiset rakastavat.

Tässä kuvassa näkyykin jo kuinka kimalaiset näitä kukkia rakastavat.

Kylläpä perhosetkin, joita on ollut yllättävän vähän tänä vuonna, näistä kukista pitävät.

Tämä riittänee tältä erää. Kiertokävely jatkuu seuraavassa kirjoituksessa.